Nerian kennelpäiväkirja

Eilen oli hieman haikea päivä pentujen muuttojen merkeissä ja yö sitten menikin yllättäen lentsun saanutta lasta lohdutellessa. Aamu valkeni tänään kuitenkin lopulta, joskin pilvisenä ja lähes unettoman yön jälkeen kasvattajankaan olo ei ollut kovin hehkeä. Mieltä tietysti virkisti se, että olin pentujen koteihin tyytyväinen. Mieltä piristi myös uusien asioiden opiskelun aloittaminen kotiin jääneen pennun kanssa, sekä se tosiasia, että pentulaatikossa oli aamulla huomattavasti vähemmän kakkaa =D. Ensimmäisistä keskaripennuista narttu (Nerian Mai Tai) ja uros (Nerian Mojito) lensivät siis eilen pesästä, ja kun saman päivän aamulla ne kävivät vielä pentutarkastuksessa ja sirut hakemassa oli pojalla ja minulla varsin ohjelma- ja autoilurikas päivä. Mutta nyt on pupsit uusissa kodeissaan, rokotettuinakin jopa ja ensimmäiset turkinhoito-opastukset on annettu. Siitä on hyvä jatkaa! Tämän pentueen nimien päättäminen osoittautui haasteeksi. Rakastan nimien keksimistä ja Isovillakoirien my

Viime viikot ovat olleet vähintäänkin hektisiä tässä huushollissa, joka sekin on, ihan sivuhuomautuksena kerrottakoon; myynnissä. Koiranomistajan, koirankasvattajan, opiskelijan, äidin, puolison, kodinhoitajan ja muiden roolien sekamelskassa uiskentelu vaatii välillä aikamoista sumplimista ja vähillä unilla toimeentuloa. Jottei homma kävisi turhan helpoksi, leikattiin tässä muutama viikko sitten äitini nilkka, jonka johdosta koiralaumamme kasvoi hetkellisesti kolmella. Ja kävipä yksi Paloman pojistakin viikon visiitillä. Tällä hetkellä olemme palauttamassa viimeisiä koiria äidilleni Kouvolaan, joten laumaan on niiltäkin osin palautumassa hiljalleen rauha. Isovillakoirien pentukyselyitä on riittänyt. Joku on jopa soittanut, että miksi et ole vastannut sähköpostiin. Jostain syystä kaikki eivät ole edes tulleet edes perille, mutta sen verran kerrottakoon - että tällä hetkellä ei isovillakoira puupposia ole - keväällä tai viimeistään ensi syksynä toivottavasti alkaa niitäkin löytyä. Mikä