Keskikokoisia pentuja kysyttiin tänä keväänä huomattavan paljon ja olen kiitollinen jokaiselle niistäkin viestiä lähettäneelle! Nämä tämän kevään keskaripennut ovat seurausta yhteistyöstä Nina Lindqvistin kanssa ja sinänsä hauska päästä seuraamaan vaihteeksi värillisten vauveleiden kasvua. Varsin aktiivisia perhe-ehdokkaita on näille on ollut tarjolla reilusti yli tuplamäärä pentuihin nähden ja hiljalleen ne aktiivisimmat perhe-ehdokkaat erottuvat joukosta. Kuten toistuvasti olen sanonutkin, minulle on tärkeintä on se, miten kasvattien perheiden kanssa tullaan juttuun ja jaetaan arvomaailmaa, eli hiljalleen varmaan päästään kiittämään osaa porukasta aktiivisuudesta, vaikkei pentua riitäkään. Pentujen perheille on ollut mahdollista osallistua Teams-tapaamisiin viikottain (sunnuntaisin)- siinä rotu/yhdistelmä ja koiranpitotietoutta jakaessaan saa samalla itsekin tietoa siitä, miten moni on valmis osallistumaan ja käyttämään aikaansa aiheeen parissa, eli kuinka omistautunut ajatukselle koirasta ja siihen liittyvän tiedon kerryttämiestä kukin perheistä on. Ei niihin siis pakko ole osallistua, mutta kyllä se toki jotain viestii kasvattajallekin, jos niihin aina tai lähes aina osallistuu tai jättää osallistumatta. Tämän lisäksi on toki palanut eräskin tunti ihan perinteisesti puhelimessa. Ilman pentua tulee siis jäämään ihan todella ihania perheitä ja heillekin tiedoksi, että seuraavat Nerian-keskarit näkevät päivänvalon todennäköisesti syksyllä - joskin ne ovat näillä näkymin mustia.
Sen sijaan hieman yllättänyt olen siitä, mitä tämän isovillakoirapentueen parissa tapahtui, sillä harvemmin Nerianpentueissa on tässä kohdin narttupentua enää ollut tarjolla. Eli ensin kysyttiin selkeästi enemmän narttuja ja kun syntyi paljon uroksia, kiinnostus niitä kohtaan virisi - sen jälkeen potentiaalisia narttujen perheitä vaihtoi urokseen, mikä pohjimmiltaan ihan ok, sillä toki siitä määrästä varsinkin on helpompi luvata niitä kotikoiriakin. Osalle narttua kyselevistä olin jo kertonut, ettei varsinkaan narttupentuja ole vapaina ja sitten tuli peruutus hieman yllättäen yhdenkin kohdalle tässä kohdin, eli jos yllä mainitusta yhdistelmästä oleva ja varsin pitkällä rotukokemuksella kasvatettu musta isovillakoiranarttu kiinnostaa, voi minulle soitella (iltaisin 044-381 3807) tai laittaa viestiä esim. mesen tai instagramin kautta ja kerro samalla, minkälaisen kodin koira luotasi saisi. Lisää kuvia ja videoita on facebookissa, sekä instagramissa ja tässä suora linkki ensin mainittuun: https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10226636264387320&type=3 Kiitokset Hannalle jälleen yhteistyöstä, jolla tämäkin pentue aikaan saatiin <3.
Pari viikkoa sitten sain viestin, jossa kysyttiin että myydäänkö meiltä koiria vain näyttelykoteihin ja vastaus on ja pysyy "ei":nä. Sellaista kasvattajaa ei olekaan, joka saatuaan esim. tuollaisen 10 pennun pentueen, kuten tässä isovillakoirien kanssa ja voisi ilman täysin vinksallaan olevia vaaleanpunaisia laseja sanoa, että ne ovat kaikki yhtäläisen tasalaatuisen upeita näyttely/jalostuskoiraehdokkaita. Totuus on, että kotikoiranpaikat ovat ne, jotka mahdollistavat sen, että ne ihmiset, jotka haluavat jatkaa työtä rodun positiivisen kehityksen eteen, voivat sitä kunkin pentueen parhaimmistolla sitten tehdä - mutta rakastavan kodin on ihan jokainen koira ansainnut. Kaikki ominaisuudet varioi ja kasvattajien tulisi kyetä tai ainakin omata halu oppia havainnoimaan ne erot, joita pennuissa väkisinkin on. Eli sinänsä emme ole pahoillamme siitä, että tässä kohdin joku pentu vapautuu. Parempi niin, kuin päätyä väärään kotiin, jossa aika ei sitten riitäkään. Toisaalta kasvattajavastuuseen kuuluu sekin, että hyvät koirat pyrittäisiin saamaan ihmisille, joilla olisi jonkinlaista innokkuutta/valmiuksia vähintään terveystestaamiseen, jollei sen kummoisempaan aktiivi-/näyttö tms. harrastamiseen - mikä sitten saa aikaan sen, ettei kaikkia pennuista voida luvata suoriltaan niihin kivoihinkaan kotikoirakoteihin. Jotta kynnys perua pysyisi matalana, ei Nerian-pennuista ole esim. aikoihin kerätty varausmaksuja lainkaan, vaikka toki välillä käy mielessä, pitäisikö käytäntöä uudelleenharkita sillä, että tulisi sijoitettua aika ja energia niihin perheisiin, joihin kasvattimme sitten lopulta päätyvät - toistaiseksi mennään kuitenkin tällä nykyisellä systeemillä.
Kommentit
Lähetä kommentti